Oletteko hoksanneet, että jotkut helmet sattuu joskus hautautuun laatikoihin? Niillä ei oo vaan mitää asiaa tai niitä ei vaan tee mieli käyttää? No nämä pitkulaisen malliset särölasihelmet ovat olleet juuri sellaisia. Nyt niiden tuhoaminen alkoi noista vihreistä puikuloista. Ihan vaan oli tarkotus tehdä vihreä foliolasisydän kaulakoru ja lopettaa hommat tältä illalta siihen, mutta toisinhan siinä taas kävi. Tuo sydänkoru alkoi muotoutuun viime yönä päässäni ja koko päivän etsi sopivia kavereita, enemmän vihreäksi kuvittelin alkuaan, mutta sitte muistin noi kirkkaat särölasihelmet. Tulikin näin ollen parempi, noi rimpsut sydämmen kaveriksi oli kans saatava.Sittehän minä olin huomannut tollaset laventelin väriset vai violetitkohan särölasipuikulat, niiden kaveriksi oli saatava jotain yhtä lällyy. No mikäpä paremmin passas kaveriksi, ku salmiakkimalliset MOP:t, no taas oli valjun oloinen koru. Sitte hoksasin neliön malliset suht isot metallihelmet, jotka rikko säännöllisyyttä kivasti ja näin ollen päätyivät koruun.
Yks koru vielä valmistu ku huomasin sinertäviä/turkooseja särölasi puikuloita pienen määrän, sommittelin niitä tovin ja toisenki yhteen ja tälläiseksi ne päätyi. Korusta tuli pitkä sen takia, etten halunnu kyseisiä helmiä jättää kahta tai neljää laatikkoon koliseen. Piti myös turkooseja lasihelmiä laittaa kaveriksi ja jämä metallihelmiä, jotka eivät loppuneet vieläkään.


0 Kommentit:
Lähetä kommentti